Thursday, September 27, 2007

Long time no see!

Jumatsuka, sehän on itse Kriitikko joka palaillee lomalta. - Jep, Kriitikko on pitäny lomaa, samaanaikaa kun maailma on hukkunut kasaan aliarvoisia (eli siis paskoja) pelejä ja muita viihdetuotteita).

No ei anneta kuitenkaan kriitikolle heti suunvuoroa, mies varmaankin heittää kommenttiaan tuolta sivusta ainakun siltä tuntuu.

Aikaa on vierähtäny, tiedän, sitä vaan tuntuu että ei oikein ehdi niin usein kirjoittaa blogiin, kuin olisi tarvetta. Tänään taas päätin jatkaa jo aloittamaani matkaa pelien syövereissä ja auttaa kenties lähinnä omaa mielenterveyttäni ja purkaa sydäntäni tänne.

On taas se aika vuodesta jolloin Ea pukkaa jokavuotiset päivityksensä useasta urheilusarjasta. Ei siinä mitään, pitäähän pelifirmankin saada palkat maksettua ja mikäs siinä., turha sitä on varmaksi koettua konseptia pois heittää.

Sitä vain on Nhl kautta huomannut että maailmassa on monenlaista pelaajaa. Eli on normipelaajat, hc-pelaajat ja sitten on Nhl pelaajat. Ne ostaa Ps3:n tai 360:n pelkästään päästäkseen pelaamaan "änäriä". Voi herranjesta, siinä menee kyllä konetehot aivan hukkaan. Vääntää nyt 1080p tarkkuudella jotain kaukalonyrkkeilyä. Mutta rahaa tulee, ei siinä mitään.

Ea on ihan selvästi tänävuonna päättänyt muuttaa pelien kansikuvahenkilöitä tutuista urheilijoista elokuva-ja musiikkialan ihmisiin. Häh, kysytte? No menkää ja katsokaa uutta Maddeniä, aivan selvä Martin Lawrence tai sitten tuo uusi Fifa, no on siinä Ronaldino, mutta mitä RHCP:n Flea tekee futispelissä. Pomppii kentällä Niken urheilusukka munassa. Siinä sitä ollaankin sitten. Munista puheenollen, uudessa ProEvossa taitaa olla tuo sama hieno toiminto joka oli jo aikoinaan Sony omassa This Is Footbal pelisarjassa, eli nyt pystyy ottamaan kuva itsestään ja laittamaan pomppimaan sinne pelikentälle. Yeah Right, eläköön mulkkujoukkue. Siellä ne munapäät iloisesti kirmaavat ja pompottavat palloa. Ihmeellistä tämä nykytekniikka.

Ettei usko kuinka rauhoittavaa on järjestää pelihyllyjä. Muuten voi pinna kiehua päivän aikana yli, mutta hyllyjä kun lähtee järjestämään, saa miettiä aivan omia juttujaan. Kuten esimerkiksi että perustampa Blogin jossa valitan ja manaan muitten ihmisten pelaamista. Ainoa asia joka voi sotkea tuon autuuden on yli-innokkaat työharjoittelijat. Kiva-kiva, mennään kattoon mitä pelei on hyllyssä, järkätään näitä vähä. Voi Saatana, ei kosketa sinne hyllyyn, se on pyhä paikka. Kun sen kerran on saanut järjestykseen niin se on siinä...kunnes seuraavana päivänä saapu katsomaan ja muut ovat sitten sotkeneet sen. Back to the drawing board.

Joopa-joo. Valitukset sikseen. On tässä hyvääkin ehtinyt tapahtua. Tampereella tuli käytyä vähän kattelemassa ja kuuntelemassa mitä loppuvuoden pelirinamalla olisi tarjossa. Microsoft ja isot pelifirmat esitteli kaikkea kivaa. Ja kyllä se kivoin juttu mitä siellä näki oli : Assasin's Creed. Olen nähnyt paljon hyvännäköistä tavaraa, mutta tuo kyllä loksautti leukani alas. Aivan JUMALAISEN näköistä, viimeistään tämä asia ratkaisi sen että Boxi lähtee kyllä nyt ostoslistalle. Rock Bandia en valittettavasti päässyt testailemaan vielä, toivotaan että DigiExpossa pääsisi vähän rummutteleman. Samaten Kane & Lycnh vaikutti äärimmäisellä härskiydellään ja mielenkiintoisillä päähahmoillaan. Hyvä loppuvuosi pelien suhteen tulossa.

Nintendo Ds on ollut tässä kesän ajan suuri suosikki. Kauiten koneessa ovat viihtyneet Meteos ja Age Of Empires. Vielä yksi nopeasti ja sinne se tunti hurahtikin. Talouteni nuoremmat asukkaat ovat olleet kovin viehättyneitä Mario Kartista. Harmikseni ovat päässeet aika hyviksi siinä. Ei enää oikeen meinaa uskaltaa laitta GameCubea ja Karttia kehiin ,saattaa tulla häviö vastaan...No ei ihan vielä. Mutta positiivista tietää että autopeliseuraa on tulossa muutamien vuosien päästä.

Kavereiden kanssa olisi myös tarkoitus järjestää oikein kunnon pelibaccanaalit. Lähipiirissä kuitenkin löytyy tuota hullua pelaaja-ainesta. Todennäköisesti vanhalla kunnon C64 Movie Busineksella aloitellaan ja sitten jatketaan varmaankin sodankäynni alkeilla Operation Flashpointin saralla tai sitten heittäydytään Herra Lazerin Ps3 koneella räiskimään toisiamme tai jos hyvä säkä käy niin sitten paahdetaan rallia Segan malliin.

Kriitikko laitettiin pakkopaitaan ja suljettiin pehmustettuun huoneeseen. Katsotaan jos häntä voisi varovasti päästää esiin sieltä silloin tällöin.

El Tero-Teró

Thursday, April 05, 2007

Güten Tag!

Tervehdys kaikille,

ajattelin aloittaa matkani netin suuressa avaruudessa valittamalla nykynuorison pelitottumuksista. Hyllyjen välissä asiaa seuranneena olen huomannut että suurin osa teineistä ei perusta kuin muutaman pelin päälle. Näihin kuuluvat Counter Strike(mielellään tietty Anthology-paketin 1.6 versio, Source kelpaa jos ei muuta ole saatavilla), luonnollisesti World Of Warcraft, Diablo 2 pyörii edelleen mukana piireissä ja tietty lanien klassikko Warcraft 3:n

Mitäpä tästä saamme selville. Vanhoja pelejä pelataan. Ei siinä mitään, mutta kun se homma tunutuu jäävän siihen. Suurinta osaa peleistä vierastetaan. Sanotaan vain että : "Reijo sanoi että toi on ihan paska peli..." Reijo, siis kuvitteellinen henkilö, ei ole varmaan koskenutkaan kyseiseen peliin. Reijo pelaa juuri samoja yllämainittuja pelejä. Tai sitten vedotaan että arvostelussa/ennakossa on sanottu peli paskaksi. Haloo! Arvostelut ovat vain yhden ihmisen näkökulmia asiaan. Kannattaa rohekasti kokeilla sitä heiman vieraampaakin peliä, usein olen itse löytänyt näistä "oudoista" peleistä juuri helmiä.

Alennuskoreja skannaamalla tulee tehtyä paljon kovia löytöjä. Markkinoille pukkaa kokajan semmoinen määrä tavaraa, että yksi ihminen ei ehdi elinikänään pelaamaan näitä kaikkia. Mutta kannattaa laajentaa sitä skaalaa mitä pelaa, näiden takuuvarmojen pelien lisäksi.

Ja sitten hieman listausasiaa. Hieman jälkikäteenhän tämä tulee, mutta käydään nyt kumminkin läpi. Eli vuoden 2006 kovimpia juttuja pelirintamalla.

Ehdottomana ykkösenä Guitar Hero 2. Ykköstä tuli kokeiltua ilmestymisen aikoina Jyväskylässä Pelaaja-lehden ständillä ja silloin jäi koukkuun. Ja kakkonen piti sitten hankkia itselleen joululahjaksi. Ensimmäinen pelisessio venähti semmoiseen 4 tuntiin. Aivan mahtikamaa. Itse kitaraa reaalimaailmassakin soittavan, tuo peli oli aivan täyttä rautaa. Medium tasolla pystyy kivasti rämpyttämään ja eläytymään soittamiseen siinä samassa. Lisää vaikeustasoa ja sormet meinaa ruveta menemään suuhun ellei ole tarkkana. Toinen kitara pitäisi vielä hankkia niin voisi vetää kunnon duettoja kavereiden kanssa. Tietysti jos tuo Xbox 360 joskus tuonne tv:n viereen hakeutuu, niin kyllä se sillekkin varmaan pitänee hankkia. Valkoinen Explorer on senverran näyttävä kapistus.

Õkami löysi tiensä myös pelihyllyyni. Kaunista menoa ja mukavaa pikkupuuhasteltavaa. Siveltimen käyttö on ideana aivan mahtava ja pelin henkilöt tietty ovat aika omaperäisiä puhetyyliään myöten. Jos Ps2:sta revitään tämmöisiä tehoja irti, toivon että myös uusien koneiden peleistä saadaan revittyä koneen tehot täysin irti, ennenkuin tuleva NextGen pamahtaa päälle ja unohtaa nykyiset huippukoneet aivan omaan nojaansa.

Aloitetaan tämä nyt näin kevyesti ja palataan asiaan myöhemmin.

Sillä Far Cry kutsuu. Dvd aseman hankkimisen jälkeen(Kyllä olen hieman myöhäänherännyt dvd asemani kanssa) voi taas laajentaa pc-puolen pelaamista hieman laajemmin. Ja Far Cry oli siellä odottamassa ostamista. Kaunista ja näyttävää suht vapaamuotoista ammuskelua.

Over and out...