Güten Tag!

Tervehdys kaikille,

ajattelin aloittaa matkani netin suuressa avaruudessa valittamalla nykynuorison pelitottumuksista. Hyllyjen välissä asiaa seuranneena olen huomannut että suurin osa teineistä ei perusta kuin muutaman pelin päälle. Näihin kuuluvat Counter Strike(mielellään tietty Anthology-paketin 1.6 versio, Source kelpaa jos ei muuta ole saatavilla), luonnollisesti World Of Warcraft, Diablo 2 pyörii edelleen mukana piireissä ja tietty lanien klassikko Warcraft 3:n

Mitäpä tästä saamme selville. Vanhoja pelejä pelataan. Ei siinä mitään, mutta kun se homma tunutuu jäävän siihen. Suurinta osaa peleistä vierastetaan. Sanotaan vain että : "Reijo sanoi että toi on ihan paska peli..." Reijo, siis kuvitteellinen henkilö, ei ole varmaan koskenutkaan kyseiseen peliin. Reijo pelaa juuri samoja yllämainittuja pelejä. Tai sitten vedotaan että arvostelussa/ennakossa on sanottu peli paskaksi. Haloo! Arvostelut ovat vain yhden ihmisen näkökulmia asiaan. Kannattaa rohekasti kokeilla sitä heiman vieraampaakin peliä, usein olen itse löytänyt näistä "oudoista" peleistä juuri helmiä.

Alennuskoreja skannaamalla tulee tehtyä paljon kovia löytöjä. Markkinoille pukkaa kokajan semmoinen määrä tavaraa, että yksi ihminen ei ehdi elinikänään pelaamaan näitä kaikkia. Mutta kannattaa laajentaa sitä skaalaa mitä pelaa, näiden takuuvarmojen pelien lisäksi.

Ja sitten hieman listausasiaa. Hieman jälkikäteenhän tämä tulee, mutta käydään nyt kumminkin läpi. Eli vuoden 2006 kovimpia juttuja pelirintamalla.

Ehdottomana ykkösenä Guitar Hero 2. Ykköstä tuli kokeiltua ilmestymisen aikoina Jyväskylässä Pelaaja-lehden ständillä ja silloin jäi koukkuun. Ja kakkonen piti sitten hankkia itselleen joululahjaksi. Ensimmäinen pelisessio venähti semmoiseen 4 tuntiin. Aivan mahtikamaa. Itse kitaraa reaalimaailmassakin soittavan, tuo peli oli aivan täyttä rautaa. Medium tasolla pystyy kivasti rämpyttämään ja eläytymään soittamiseen siinä samassa. Lisää vaikeustasoa ja sormet meinaa ruveta menemään suuhun ellei ole tarkkana. Toinen kitara pitäisi vielä hankkia niin voisi vetää kunnon duettoja kavereiden kanssa. Tietysti jos tuo Xbox 360 joskus tuonne tv:n viereen hakeutuu, niin kyllä se sillekkin varmaan pitänee hankkia. Valkoinen Explorer on senverran näyttävä kapistus.

Õkami löysi tiensä myös pelihyllyyni. Kaunista menoa ja mukavaa pikkupuuhasteltavaa. Siveltimen käyttö on ideana aivan mahtava ja pelin henkilöt tietty ovat aika omaperäisiä puhetyyliään myöten. Jos Ps2:sta revitään tämmöisiä tehoja irti, toivon että myös uusien koneiden peleistä saadaan revittyä koneen tehot täysin irti, ennenkuin tuleva NextGen pamahtaa päälle ja unohtaa nykyiset huippukoneet aivan omaan nojaansa.

Aloitetaan tämä nyt näin kevyesti ja palataan asiaan myöhemmin.

Sillä Far Cry kutsuu. Dvd aseman hankkimisen jälkeen(Kyllä olen hieman myöhäänherännyt dvd asemani kanssa) voi taas laajentaa pc-puolen pelaamista hieman laajemmin. Ja Far Cry oli siellä odottamassa ostamista. Kaunista ja näyttävää suht vapaamuotoista ammuskelua.

Over and out...